Ympäristöministeriö on saattanut 1.4.2019 voimaan uuden ääniasetuksen. Asetuksella pyritään turvaamaan lepoa ja rauhaa mm. melu-alueille rakennettaessa.

Meluun ei tarvitse tottua

Melu vie suomalaisilta vuosittain 8100 tervettä elinvuotta. Suurin melun aiheuttaja on liikenne, jonka haitoille altistuu jo miljoona suomalaista. Kaavoituksella asiaan voisi vaikuttaa, mutta kaupunkisuunnittelussa tämäkin usein unohtuu. ”Valitse äänettömiä koneita ja nuku kodin hiljaisimmassa huoneessa”, summattiin torjuntamahdollisuuksia esimerkiksi Helsingin Sanomien tiedejutussa 11.3.2019.

Melukokemus on aina yksilöllinen. Kaikki itse kunkin meluksi kokema ääni on kuitenkin terveydelle yhtä tuhoisaa. Kauppojen ja ravintoloiden taustamusiikki, avokonttorin häly, festarit ja juhlat, kotiremontit tai naapurin pikkulapsen yöhuuto. Kaikki nostavat jatkuessaan stressihormonitasoja terveydelle vaarallisella tavalla.

Akustiikkasuunnittelu avain meluntorjunnassa

Akustiikkasuunnittelu on rakennussuunnittelun alue, jossa suunnitellaan tiloja ja ympäristöjä niissä ja niihin kuuluvan äänen näkökulmasta. Akustikon työpöydiltä löytyy jo kokonaisia kaupunkialueita, kauppakeskuksia, koteja, työpaikkoja ja julkisia tiloja kuten sairaaloita, päiväkoteja, kirjastoja ja museoita. Akustikko määrittää rakenteille, rakennusosille, materiaaleille ja rakentamisen tavoille ehtoja, useimmiten tilaa tai tarvetta koskevien määräysten pohjalta. Akustiikkasuunnittelu on näin avaintekijä sekä yksittäisten kotien että kokonaisten kaupunkiympäristöjen meluntorjunnassa.

Jokaiseen kotiin äänieristetty huone

Jokaisessa usean huoneen kodissa tulisi olla vähintään yksi erinomaisesti äänieristetty huone. Sellainen, jonka viereisessä huoneessa perheen remonttinikkarit tai musikantit voivat vapaasti vuorotyöläisen lepoa häiritsemättä harrastaa. Sellainen, jonka hiljaisuuteen uupunut vauvavanhempi voisi vetäytyä. Sellainen jonne äänitehosteista innostunut perheenjäsen pääsisi itseään toteuttamaan myös, kun muilla perheenjäsenillä on jo muun toiminnan aika.

Muita erinomaisia mutta alihyödynnettyjä, akustikon osaamisella kunnolla käyttöön saatavia meluntorjuntakeinoja löytyy muun muassa tilasijoittelusta (mistä suunnista melu tulee rakennuksen sisältä tai ulkoa?), ulkovaipan ääneneristyksestä (mitoitetaan rakenteet, ikkunat, ovet ja korvausilmaventtiilit paremmiksi), parvekelasituksista, ilmanvaihdosta (ääni kulkee siitä mistä ilmakin, eli jos seinässä on tuuletusreikä, on siinä myös meluaukko).

Samasta rakennuksesta kantautuvaa melua voi torjua niin ikään tilasijoittelulla, äänieristysrakenteiden riittävyydellä (massiiviset rakenteet, verhoukset, alakatot, lattia) sekä huomioimalla äänitekniikan myös talotekniikan suunnittelussa (viemäröinnit, huippuimurit, IV-koneet, jäähdytysjärjestelmät) sekä myös tekemällä kokonaisia uusia lisärakenteita äänieristyksen parantamiseksi.

Melu ei ole makuasia

Melukokemusta pidetään edelleen liian usein makuasiana. Meluamista pidetään edelleen liian harvoin vakavana kanssaihmisten elinympäristön pilaamisen muotona. Erityisesti kaupungeissa melua pidetään olosuhteena, johon pitää vain tottua. Meluun ei kuitenkaan totu. Torjuntakeinoihin kannattaa siksi panostaa.

Lisätiedot: Helimäki AKustikot, Helsinki puh. 020 7118 590