Ajallisesti akustiikkasuunnittelu alkaa usein samaan aikaan kun pääsuunnittelualojen tehtävät, mutta korvaavuutta alojen välillä ei ole, selvittää projektipäällikkö Matias Remes Helimäki Akustikoilta.

– Akustiikkasuunnittelu tehdään tehtäväluettelon (AKU12) mukaan.  Se alkaa rakennuspaikan olosuhteiden ja tilojen käyttötarkoitusten selvittämisellä. Edellisestä voi seurata mm.  ympäristömelujen tai tärinöiden mittausta ja mallinnusta. Jälkimmäinen antaa lähtötiedot sisätilojen ääniolosuhteiden suunnittelulle. Seuraavaksi määritetään tilakohtaiset vaatimukset ja tavoitteet ja suunnitellaan ratkaisut koskien mm. ääntä eristäviä rakenteita liitoksineen, tilapintojen ominaisuuksia sekä taloteknisten järjestelmien äänenhallintaa. Akustiikka syntyy aina kokonaisuudesta, joten matkan varrella käydään läpi myös muiden suunnittelualojen suunnitelmia.

Sairaaloissa akustiikka ja meluntorjunta ovat erityisessä roolissa: levollinen ääniympäristö tukee paranemista.  Tähän tähdättiin myös äskettäin Helsinkiin saadun Uuden Lastensairaalan (ULS) suunnittelussa Helimäki Akustikoilla. Työ alkoi Matias Remeksen johdolla jo 2013, ja kesti kevääseen 2018. Suunnittelussa käytiin läpi rakennuksen kaikki tilat ja toiminnot käyttäjien parasta ajatellen.

–  ULS:n tiloilla oli korkeat tavoitteet, joista myös pidettiin projektin edetessä kiinni – tavoitteena oli toteuttaa hankkeen slogan, ”maailman parhaasta lastensairaalasta” myös akustiikan osalta Remes, kuvaa.

–  Vaatimustason lisäksi kohteesta teki poikkeuksellisen laaja tilaohjelma – valtava määrä tiloja, joiden käyttötarkoitukset ja vaatimukset poikkeavat toisistaan. Talossa on myös tiloja, joita ei joka sairaalasta löydy, kuten huoneakustiikaltaan muunneltava musiikkihuone, esityksiin soveltuva kappeli ja kovalla ääneneristyksellä varustetut unitutkimushuoneet. Myös talotekniikka oli haasteellista: meluavan tekniikan määrä oli valtava samalla kun rinnakkaisten tilojen tuli olla hiljaisia. Keskellä kaupunkia sijaitsevassa rakennuksessa panostettiin myös ulkomelujen ja tärinän hallintaan”.

Akustikko mukana yhä useammin

Akustiikan suunnittelun tarpeesta on edelleen monenlaisia käsityksiä. Suppeimmillaan se ymmärretään konserttisalien huoneakustiikkaan liittyväksi. Todellisuudessa kyse on jo tavallisia koteja, koululuokkia, toimistoja, uimahalleja, museoita, kauppakeskuksia jne. koskevasta käyttötarkoituksenmukaisuuden varmistamisesta suunnittelemalla.

– Törmäämme edelleen harmillisen usein esimerkiksi tilanteeseen, jossa tilojen välille on kyllä suunniteltu hyvä seinä, mutta lopputulos ei täytä ääneneristysvaatimuksia. Kun asiaa selvitetään, paljastuu syyksi äänten kulkeutuminen tilasta toiseen ilmastointikanavien ja sähkökourujen tai sivuavien rakenteiden kautta. Liitosdetaljit ovat vääränlaisia. IV-suunnittelijalla ei ole ollut työkaluja ja ymmärrystä ääneneristävyyden laskentaan IV-kanaviston kautta eikä kukaan ole piirtänyt detaljeja sähköjärjestelmien ääniteknisistä läpivienneistä. Edelleen ARK/RAK-suunnittelija ei ole osannut huomioida sivutiesiirtymän vaikutusta ja niin poispäin. Ja kun ei ole suunniteltu, ei työmaakaan ole osannut huomioida.

–  Ääneneristys ja akustiikka yleensäkin ovat aina kokonaisuuden hallintaa. Juuri siksi hankkeisiin yhä useammin akustikko nykyisin kiinnitetään, jotta kokonaisuus olisi jollain hanskassa.” huomauttaa Matias Remes Helimäki Akustikot Oy:stä.

Teksti: SH / Helimäki Akustikot
Kuva: Milla von Konow