Kotien viihtyvyyttä häiritsevä liikennetärinä ja runkomelu saadaan kuriin huolellisella suunnittelulla ja tarkalla toteuttamisella. 

Kauniaisten kaupungissa, aivan vilkkaan junaradan kupeeseen, on noussut Brendanportin asuinalue. Olen ollut rakennushankkeen kaikissa vaiheissa varmistamassa, ettei radan aiheuttama tärinä ja runkomelu heikennä asumismukavuutta tai aiheuta terveyshaittoja. Tärinä ja runkomelu heikentävät unen laatua. Katkonainen uni on selkeä terveysriski.

Tärinä ja runkomelu aiheutuvat raideliikenteen maaperässä synnyttämästä värähtelystä. 1-80 hertsin tärinä tunnetaan tuntoaistilla, kun maaperän värähtely saavuttaa rakennuksen. Runkomelu on puolestaan korvin kuultavaa ääntä, kun maaperän värähtely muuntuu rakennuksen pinnoissa usein epämääräiseksi 16-500 hertsin ääneksi. Maaperän värähtely muuntuu eri tavalla eri materiaaleissa.

Tiivis rakentaminen haastaa akustiikan

Kiinnostukseni äänen olemukseen ja akustiikkaan heräsi jo lapsuudessani, jonka vietin kuuron veljen kanssa. Perehdyin syvemmälle alaan, kun opiskelin Teknisessä korkeakoulussa äänenkäsittelyä ja akustiikkaa. Sitowisekonserniin kuuluvan Helimäen toimistolla olen nyt viitisen vuotta erikoistunut tärinän ja runkomelun torjuntaan sekä raideliikenteen tärinän maaperämittauksiin.

Taloja rakennetaan yhä lähemmäksi junaratoja ja raitioteitä, jolloin tärinän ja runkomelun ennaltaehkäisy tulee koko ajan tärkeämmäksi. Tähän tarvitaan riskiarviointia, mittauksia ja kykyä tuottaa tärinää ja runkomelua ehkäiseviä suunnitelmia.

Tärinä ja runkomelu torjutaan kustannustehokkaimmin, kun ne huomioidaan jo ratalinjausten suunnitteluvaiheessa. Näin on tehty muun muassa Helsingin ympäri suunnitellussa Raide-Jokeri-radassa, joka leikkaa useita asuinalueita.

Tehokkaimmin tärinä ja runkomelu torjutaan ja eristetään niiden syntypaikalla eli raiderakenteissa. Toinen paikka on siirtotie, jolloin esimerkiksi saviseen maaperään tehdään stabiloiva ponttiseinä.

Kolmas vaihtoehto on kohteen eli rakennuksen tärinäeristys. Näin tehdään erityisesti silloin, kun rakennetaan uusia taloja olemassa olevan rataverkon läheisyyteen.

Eristeet mittausten mukaan

Kauniaisten työmaalla akustiikan suunnittelu alkoi mittauksilla jo silloin, kun tontilla oli vielä metsää ja kalliota. Raiteista viidentoista metrin päähän tulevan talon värähtelymittaukset tarkentuivat, kun talon paikka oli raivattu ja mittauksia päästiin tekemään pinnassa olevasta kalliosta.

Laskimme runkomelutasot tilanteessa, jossa talossa ei olisi eristyksiä. Sen jälkeen laskimme, minkälainen runkomelueristyksen pitää olla, jotta rakennus on määräysten mukainen.

Tärinämittaukset voivat joskus ohjata rakentamista niin, että rakennuksen sijainti määräytyy kaavoitusvaiheessa mittausten mukaan. Tähän vaikuttaa sekä etäisyys radasta että erilainen maaperä eri puolilla tonttia.

Rakennusten runkomelueristykseen käytetään elastomeerimattoja, joiden päällä rakennus kelluu. Käytännössä rakennetaan katkaistu antura, jonka alaosan päälle tulee matto. Päälle valetaan vasta-antura ja sen päälle alapohjat, seinät ja muu rakennus. Kun näin tehdään, maaperän ja rakennuksen välissä ei ole jäykkää kytkentää.

Kelluvan anturan suunnittelun perustana on maaperän värähtelyn mittaukset ja laskenta, mikä eristyksen ominaistaajuuden täytyy olla, jotta tärinässä ja runkomelussa päästään ohjearvoihin.

Yhteistyötä koko hankkeen ajan

Rakennusten äänieristystä säätelee ympäristöministeriön ääniympäristöasetus vuoden 2018 alusta. Sen mukaan rakennus on suunniteltava ja toteutettava niin, että siinä on riittävän hyvät ja tarkoituksenmukaiset tärinä- ja runkomeluolosuhteet. Asetusta täydentävässä ohjeessa on kerrottu ohjearvot sekä tärinälle että runkomelulle.

Asetus koskee sekä uusia rakennuksia että korjausrakennuksia. Korjausrakentamisessa ja käyttötarkoitusmuutoksessa ei saa heikentää tärinä- ja runkomeluolosuhteita. VTT:n suositukset raja-arvoiksi ohjasivat tärinän ja runkomelun huomiointia rakentamisessa ennen vuotta 2018. Ne ovat nykyisen lainsäädännön pohja.

Tärinän ja runkomelun torjuntaan tarvitaan akustiikkasuunnittelijan, rakennesuunnittelijan, materiaaliasiantuntijan sekä työmaahenkilökunnan yhteistyötä työmaan kaikissa vaiheissa.

Työmaalla tulee olla tarkkana ohuiden elastomeerimattojen varastoinnissa ja käsittelyssä, jotta ne säilyvät ehjinä asennukseen saakka. Asennuksessa pitää tietää, mitä tehdään: anturoiden pitää olla tasaisia eikä niiden päällä saa olla kiviä. Mattojen saumat pitää olla tiiviit, jottei betonia pääse valumaan päälyanturan valuvaiheessa eristemateriaalin läpi. Työmaa-aikainen asennustöiden valvonta on tärkeä osa akustiikka-asiantuntijan työtä.

Työmaavaiheessa valvottavaksi jää myös se, ettei esimerkiksi raitiotien rakentamisen yhteydessä asfalttia viedä kiinni rakennusten runkoon, jolloin runkomelu pääsee kulkemaan maanpintaa pitkin rakennusten sisälle.

Jarkko Punnonen, akustikko