Akustikkojen konttorilla juhlittiin tänä keväänä jälleen Finasin* akkreditointitarkastuksen läpimenoa. Kävin kysymässä, miksi he tämän asian eteen niin viitsivät ponnistella (vai edellyttääkö se edes ponnistelua).

”No todellakin edellyttää ponnistelua! Osaamisemme todettiin sertifikaatin (FINAS T260) arvoiseksi ensimmäisen kerran vuonna 2010. Sertifikaattia edelsi vuosien työ toimintamme kehittämiseksi sekä standardin SFS-EN ISO 17025 että sen sisältämän ISO 9001 mukaiseksi. Ensimmäisen myönnön jälkeen tarkastus on tehty vuosittain. Neljän vuoden, kuten nyt 2018, tarkastukseen valmistautuminen on isompi rupeama, silloin kun on aina katkolla koko pätevyys”, selventää toimitusjohtaja Saara Helimäki.

Koko homman idea on halumme tarjota asiakkaillemme takuuvarmasti luotettavia mittaustuloksia. Mittaustulosten perusteella tehdään isoja päätöksiä: puretaan tai hyväksytään rakenteita tai lähdetään niitä korjaamaan. Toimintamme alistaminen ulkopuolisen tahon tarkastettavaksi on tuplakeino varmistaa vielä hyvän osaamisemme päälle, ettei virheitä tule”.

Uskotaan. Lähden katsomaan mistä se virheettömyys sitten rakentuu.

Ensin piipahdan varastossa. Löysin hämmästyttävässä järjestyksessä olevat hyllyt väärällään tarkkuusäänitasomittareita, kaiuttimia, koputuskoneita, mikrofoneja ja oheislaitteita sekä myös työmailla melutyössä tarvittuja suojavarusteita, eli kuulosuojaimia, turvakenkiä ja kypäriä. Melkein pölytöntäkin!

Wow. Sitten kuulin, että tämä on välttämätöntä.

”Pätevyystarkastelun perusta ovat laitteet. Tavaroiden järjestys, sisältäen sekä laitteisiin kiinnitetyt tarkastusmerkinnät että erillisen dokumentaation muun muassa kalibroinneista käydään läpi aina ensimmäisenä, eikä tässä sallita yhtään huolimattomuutta”, selvitti tilannetta laatupäällikkö Olli Santala.

Mittalaitteiden kalibroinnista ja laadun toimintaprosesseista huolehtiva henkilö, tämä Santala, on koulutukseltaan tekniikan tohtori. Aika vakuuttavaa sekin!

Ei kuulemma myöskään ole hyvä, jos tekijä ei tiedä mitä tekee.

Akustisia mittauksia tekevien henkilöiden osaaminen on toinen FINASin syynissä erityistarkasteluun otettava kohde. Kyky lukea ja tulkita eri mittauksiin (akustikoilla on pätevyys kahteentoista erilaiseen, eri standardien mukaan tehtävään mittaustyyppiin, eli skouppi on laajempi kuin kenelläkään muulla toimijalla Suomessa!) ohjaavia standardeja ei tähän kuitenkaan vielä riitä.

”Yli kahdenkymmenen vuoden kokemus alastamme on kaikki pakattu omiin mittausohjeisiimme, joihin sekä koulutamme perusteellisesti että joiden mukaista toimintaa valvomme säännöllisesti. Kaikilla mittauksia tekevillä henkilöillämme on oltava oma pätevyytensä juuri kyseiseen mittaukseen. Omalla perehdytyksellämme varmistamme sen että kaikki tekijämme tekevät työnsä samalla tavalla mutta myös sen, että mittaukset tehdään ylipäänsä asiakastarpeelle tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Meillä pakettiin kuuluu aina myös määrämuotoinen havainnointi työmaalla ja pieni raportti ongelman perussyistä ja mahdollisista korjauskeinoista. Eliminoimme systematiikallamme myös akustiikkamittausten yleisimmän virhelähteen: sen että haaviin ei tartukaan kohdeilmiö vaan joku muu, samanaikaisesti ja satunnaisesti vaikuttava ääni, selvittää tuotannon laadusta akustikoilla vastaava johtaja Pekka Taina.

Dokumentoidusti luotettavat laitteet ja osaava tekijä. Siinäkö se sitten on?

”Kehitämme tuotantomme luotettavuutta jatkuvasti edelleen. Yksi osa tätä työtä ovat laboratorioiden väliset vertailumittaukset. Luotettavuutta hakevalle asiakkaalle voisinkin sanoa, että kysäisepä toimittajaltasi myös tämmöisten vertailujen perään. Niistä taitaa näkyä, että Helimäki Akustikot Oy suoriutuu tässäkin tavoitteidensa mukaisesti, eli paremmin kuin kukaan muu”.

Oukei. On riesaa ja vaivaa. Luotettavuus on niille näköjään oikeasti tärkeä arvo!

 

Teksti Miro Nieminen, Kuva Milla von Konow

*FINAS on riippumaton ja itsenäinen akkreditointipalveluja tuottava elin, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa yhtenä turvallisuus- ja kemikaaliviraston yksikkönä.