Hakukoneella saa tietysti hittejä. Se onkin ensimmäinen läksy. Useimmat eivät näes – sinnepäin olevista aluistaan huolimatta –  ohjaa oikeaan.

”Akustiikka”, ”akustikko” ja ”akustiikka-asiantuntija” -hakusanoilla löytää kaluste-, rakennustuoteosa- tai vaimennusmateriaalikauppiaita. Lisänä saattaa olla joku alakattourakoitsija, studioteknikko tai vaimennustuunauksista innostunut hifiharrastaja.

Toisin kuin lääkäreiden, tilintarkastajien ja psykologien, ei akustiikkasuunnittelijan tai -asiantuntijan nimikettä ole mitenkään suojattu. Nimikkeillä toimivia henkilöitä ei ole rekisteröity eikä pätevyyttä tarkistettu. Akustikoksi tai melumittausasiantuntijaksi  voi omalla päätöksellään julistautua kuka tahansa.

Talonrakennushankkeessa akustiikkasuunnittelijan tehtävänä on huolehtia, että kaavaillut tilat, talot ja alueet ovat käyttäjilleen terveellisiä ja turvallisia. Että kodeissa ja kouluissa on mahdollisuudet levätä tai oppia. Että kirkoissa ja konserttisaleissa on olosuhteet elämyksiin, ja esimerkiksi että kirjasto- ja sairaalatilat täyttävät ääniolosuhteiltaan tarkoituksensa.

Joten valekonsultin valitsemalla ei ehkä pääse hengestään. Vailla merkitystä valinta ei silti ole.

Jos konsultti on sanonut, että näillä rakenteilla tuo kopterikenttä tai kuntosali ei häiritse ympäristöään ja sitten käy ilmi, että häiritseekin, voi jo tehdyn purkaminen, uudeksi suunnittelu ja taas rakentaminen maksaa paljon.
Vielä kalliimmaksi käy, jos junaradan tärinäeristys ei toimi tai tuuli saa talot ujeltelemaan yöaikaan. Sekin suututtaa, jos lentomelualueelle rakentanut, olohuoneensa kaiunpoistoon konsultin ottanut tai kotiinsa hyvät soitto-olosuhteet tilannut ei saa haluamaansa, vaan päätyy maksamaan huonoista neuvoista hintaa monessa muodossa lopun ikäänsä.

Asiantuntijaa hankkeelleen hakevan tehtävä ei ole helppo. Jo kytky rakennusalaan kalskahtaa monen mielessä arveluttavalta. Joutuuko sitä ensin seulomaan joukosta hurjimmat huijarit?  Hankintalait onneksi opastavat tässä listaamalla lakien velvoitteet. Selvää on, ettei näistä pidäkään tinkiä.

Siitä eteenpäin mutkistuu. Paljonko sitä tohtisi vaatia referenssejä – milloin määrä on mitätön ja missä kohtaa pienellä alalla jo mahdoton? Entä kuinka paljon sitä oikein tahtoo työtä itselleen? Eli kuka oikeasti osaa vertailla tarjokkaiden (oma)kehuja töistään, laatujärjestelmistään ja tietomallivalmiuksistaan?

Muinoin riitti neuvottelevien insinöörien (SNIL) jäsenyys. Tämän jälkeen on tullut RALAa ja FISEä, tehtäväluettelotaituruuksia (AKU12) ja standardien mukaisia sertifiointeja, joilla tarjokkaita on pantu kiillottamaan kilpiään, jotta voisivat kisata keskenään.  Suunnitelmiksikin jääneitä pyrkimyksiä (melumittaajien henkilöserfiointi?) on ollut.

Entä miten asettaa yrityksen ja tekijöidensä osaaminen merkittävyysjärjestykseen? Onko akustikko oikeasti joku omnipotentti käsityöläinen? Mikä merkitys on suunnittelijaksi tarjotun tyypin tieteellisellä julkaisuluetteloilla? Osallistumisella alan säädöstyöhön tai kouluttajana toimimiseen? Vai olisiko sittenkin pantava enemmän painoa työyhteisöstä saatavalla tuelle, koko yrityksen näytöille pärjäämisestään, prosesseistaan ja työkaluistaan?

Summa summarum. Valitsijan puolesta on paljon jo paketoitu, kokeiltu ja toimivaksi todettu. Siitä vain sitä hyödyntämään!

Mutta jääkö se viimeinen niitti, lopullinen rajalinja ja oikeasti erotteleva tekijä silti puuttumaan?

Entä jos kokeilet selvittää tulevaisuuskestävyyttä. Sitähän  s a a  , kaikissa elämänsä käänteissä, valita kumppanikseen sellaisen, jonka ajatuksia ja olemusta oikeasti arvostaa. Tarjokkaita  s a a  pyytää ottamaan kantaa vaikka siihen, miten katsot toista silmiin.

Tai miten olette olemisen ytimissä: miten teillä toimitaan suhteessa maailmaan missä elämme?
Käytännössä näistä voi käynnistää keskustelun vaikkapa arvoista ja vastuullisuudesta.

Sitowisen arvoja ovat rohkeus, avoimuus, toisiimme luottaminen ja yhteistyöhakuisuus. Näihin olemme sitoutuneet niin keskenään kuin asiakastyössä. Lisäksi olemme lupautuneet aktiivisesti päivittämään tietoa siitä mitä meiltä milloinkin odotetaa, ja vieläpä täyttämään asiakkaidemme odotukset.

Myös vastuullisuusajattelumme on kokonaisuudessaan dokumentoitu. Ajattelun ydin on nivottu sisään ydintehtäväämme. Sen mukaan haluamme olla asiakkaillemme vastuullisin kumppani hyvinvoivan elinympäristön kehittämisessä.

Siinä on arkeemme isosti velvoitusta. Entä mistä sinä sanot: olisiko näistä rajalinjaksi?

Saara Helimäki
toimitusjohtaja
Helimäki Akustikot Oy

jk. hyvää ystävänpäivää 14.2.2019!